PSYRY:n mielenterveyspoliittiset tavoitteet hallituskaudelle 2027–2031

1. Vaikuttava ja aidosti kohtaava osaaminen perustason julkisen mielenterveyden hoidon perustaksi

Mielenterveyspalveluiden tulee perustua oikea-aikaiseen, psykoterapian tutkimusnäyttöön perustuvaan psykososiaaliseen hoitoon, jossa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä ja eri psykoterapiasuuntausten vaikuttavia menetelmiä. Psykoterapeuttinen osaaminen tulee nähdä keskeisenä osana perustason mielenterveyspalveluja.

PSYRY esittää, että:

• Terapiatakuun toteuttamista koskevaa lainsäädäntöä selkiytetään siten, että takuu turvaa todetun tarpeen mukaisen psykososiaalisen tuen tai hoidon yhdenvertaisesti riippumatta mielenterveyden ongelmasta, iästä tai asuinpaikasta.

• Terapiatakuu laajennetaan koskemaan perustason palveluissa kaikkia ikäryhmiä.

• Hoidon laadun varmistamiseksi määritellään, että terapiatakuun piirissä psykososiaalisia interventioita antavilla ammattilaisilla tulee olla kaksiportaisen koulutuksen ensimmäisen portaan interventiokoulutus tai toisen portaan psykoterapeuttikoulutus.

• Myös tulevaisuudessa vain psykoterapeuttikoulutuksen ja Valviran psykoterapeuttinimikkeen omaava ammattilainen voi antaa psykoterapiaa.

• Perustason mielenterveyspalveluissa vahvistetaan moniammatillista tiimityötä sen sijaan, että sitä puretaan. Psykoterapeuttien, psykologien, psykiatrien, sairaanhoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja muiden mielenterveysalan ammattilaisten osaaminen täydentää toisiaan ja mahdollistaa vaikuttavan sekä kustannusvaikuttavan hoidon.

2. Kuntoutuspsykoterapia ja psykoterapian Kela-korvaukset vastaamaan tämän päivän tarpeita

Suomalainen kuntoutuspsykoterapiajärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellisen vaikuttava investointi työ-, opiskelu- ja toimintakykyyn. Sen saavutettavuus on kuitenkin heikentynyt, kun korvaustaso ei ole seurannut kustannuskehitystä.

PSYRY esittää, että:

• Kelan kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa korotetaan, jotta kuntoutujan tulotaso ei ole keskeinen tekijä kuntoutuksen mahdollistumisessa.

• Kuntoutuspsykoterapian kohdentumista kehitetään tarpeenmukaisemmaksi, järjestelmään lisätään joustavuutta ja kuntoutettavien yläikärajaa nostetaan vastaamaan pidentyneitä työuria ja väestön ikärakenteen muutosta.

• Kuntoutuspsykoterapian vaikuttavuuden arvioinnissa painotetaan kuntoutujille itselleen tärkeitä hyvinvoinnin, toimintakyvyn, työkyvyn ja osallisuuden näkökulmia sekä yksilö- että kansallisella tasolla.

• Kuntoutuspsykoterapiajärjestelmä säilytetään pitkäkestoista psykoterapiaa tarvitsevien kuntoutusmuotona.

• Psykoterapian sairausvakuutuskorvaus laajennetaan koskemaan lääkärin lähetteellä kaikkien laillistettujen psykoterapeuttien antamaa hoidollista psykoterapiaa. Korvaus rajataan enintään 40 käyntikertaan silloin, kun kyse on lyhytkestoisesta hoidosta, jonka arvioidaan olevan asiakkaalle riittävä ja tarkoituksenmukainen.

3. Mielenterveys rakentuu turvallisessa, yhteisöllisessä ja vastavuoroisessa yhteiskunnassa ja elinympäristössä

Hyvä mielenterveys ei synny ensisijaisesti mielenterveyspalveluissa vaan ihmisten arjessa. Turvalliset ihmissuhteet, osallisuus yhteisöissä ja kokemus kuulumisesta ovat mielenterveyden tärkeimpiä suojaavia tekijöitä. Tutkimus osoittaa, että yhteys luontoon tukee psyykkistä hyvinvointia, vahvistaa palautumista, lisää resilienssiä ja ehkäisee mielenterveyden kuormitusta.

PSYRY muistuttaa, että mielenterveyspolitiikan tulee ulottua sosiaali- ja terveyspalveluita laajemmalle.

PSYRY esittää, että hallitus vahvistaa politiikkatoimia, jotka:

• tukevat turvallisia kiintymyssuhteita ja lasten sekä nuorten turvallisia kasvuympäristöjä,

• ehkäisevät yksinäisyyttä ja vahvistavat osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä kaikissa ikäryhmissä,

• lisäävät mahdollisuuksia merkitykselliseen osallistumiseen työssä, opiskelussa, kulttuurissa, vapaaehtoistoiminnassa ja kansalaisyhteiskunnassa,

• turvaavat lähiluonnon saavutettavuuden ja huomioivat luonnon hyvinvointivaikutukset osana mielenterveyden edistämistä,

• huomioivat planetaarisen terveyden osana kansallista mielenterveyspolitiikkaa tunnistaen, että ihminen on osa laajempaa ekologista yhteisöä. Kestävä suhde luontoon tukee sekä ympäristön että ihmisten hyvinvointia. 

Psykoterapia ei ole vain hoitomuoto. Psykoterapeuteilla on erityistä ymmärrystä siitä, miten mielenterveys rakentuu. Psykoterapeuteilla on ainutlaatuinen asiantuntemus ihmisen psyykkisen kehityksen, vuorovaikutuksen ja psykoterapeuttisen muutoksen ymmärtämisessä. Tätä osaamista tulee hyödyntää nykyistä laajemmin julkisen mielenterveydenhuollon kaikilla tasoilla. 

Samalla on muistettava, ettei mielenterveyttä rakenneta vain mielenterveyspalveluissa. Se rakentuu turvallisissa ihmissuhteissa, osallisuutta tukevissa yhteisöissä ja elinvoimaisessa luontoympäristössä. Siksi vaikuttava mielenterveyspolitiikka yhdistää laadukkaan hoidon, saavutettavan kuntoutuksen ja psyykkistä hyvinvointia vahvistavan yhteiskunnan.